Kodin keittiöstä tuli opettajan työhuone

Valokuidun arvo konkretisoitui opettaja Laura Määtälle keväällä 2020, kun koulut siirtyivät koronaepidemian vuoksi etäopetukseen ja opetus hoidettiin verkon yli.

Kempeleen Kirkonkylän koulussa 6.-luokkaa opettaneen Määtän työpiste vaihtui maaliskuussa lennosta oman kodin keittiöön. Etäopetus oli tilanteena uusi sekä opettajalle että oppilaille.

– Alkuhämmennyksessä ja tarvittavien välineiden järjestämisessä oppilaille meni noin viikko. Sen jälkeen opetus rytmitettiin niin, että laitoin oppilaille aamulla Wilman välityksellä päivän tehtävät ja aikataulun. Lähtökohtana oli, että pidimme joka päivä Teamsin välityksellä yhteisen etätunnin. Joskus jakauduimme pienempiin työryhmiin.

– Lisäksi meillä oli luokan oma WhatsApp-ryhmä, jossa oppilaat saivat lähettää kysymyksiä. Tarvittaessa neuvoin myös videon välityksellä, Määttä jatkaa.

Netin toimivuus oli ihan ehdottoman tärkeää etäopetuksessa – se oli linkki opettajan ja oppilaan välillä.

Verkon yli opiskeltiin sijamuotoja, käsiteltiin ilmastonmuutosta ja tutustuttiin eri energiamuotoihin. Oppilaille kevät tarjosi Määtän mukaan valtavan digiloikan.

– Myös itseohjautuvuus, ohjeiden lukeminen ja toimeen tarttuminen saivat hyvää harjoitusta. Oppilaat tykkäsivät, kun saivat itse aikatauluttaa tekemistään – toki annetuissa rajoissa. Etäjaksolla opin kyllä hyvin tuntemaan, kuka oli aamuvirkku ja kenelle iltapäivän tunnit olivat tehokkainta aikaa, Määttä muistelee hymyillen.

”Jos netti ei toimi, aikaa menee vääriin asioihin”

Määttä korostaa, että netin toimivuus oli ihan ehdottoman tärkeää etäopetuksessa – se oli linkki opettajan ja oppilaan välillä. Kotona käytössä ollut valokuitu vastasi hyvin odotuksiin, mutta kun etäopetustuokiossa oli mukana 21 oppilasta vaihtelevilla yhteyksillä, nettiasioita ratkottiin päivittäin.

– Koin tärkeänä, että minulla oli opettajana varma yhteys ja pystyin keskittymään oppilaiden auttamiseen. Etätyössä työteho laskee hirmuistesti, jos nettiyhteys ei toimi. Silloin aikaa menee vääriin asioihin. Valokuidun kaistan riittävyys nousi myös isoon rooliin, sillä Määtän opettaessa luokkaansa, hänen omat lapsensa tekivät samaan aikaan koulutehtäviä kodin yläkerrassa.

Alkuun pientä haastetta toi langattoman yhteyden yltäminen yläkertaan, mutta reitittimen avulla asia ratkesi lopulta nopeasti. Kokemus etätyöstä ja -opetuksesta oli Määtän mukaan innostava ja opettava. Samalla se muistutti lähikohtaamisen tärkeydestä lasten ja nuorten kanssa toimiessa.

– Minulla on tapana sanoa, että näen jo oppilaiden kulmakarvan asennosta mahdolliset huolet. Etäopetuksessa osa vuorovaikutuksesta jää pois, mikä oli haastavaa. Oppilaat hoitivat kyllä hienosti osansa etäopetuksessa, kevään päätteeksi luokkansa kohti yläastetta saatellut opettaja toteaa ylpeänä.

Juttu on julkaistu alunperin syksyllä 2020, Valokaari - valokuidun erikoisnumero